Kuinka kauan kestää saada kävijöitä täysin uudelle sivustolle?

Oletko koskaan laittanut pystyyn verkkosivustoa ja ihmetellyt miksi sivustolle ei aluksi tule kävijöitä Googlesta? Tämä johtuu siitä, että Googlen algoritmissa on tekijöitä, jotka tehokkaasti estävät täysin uusia sivustoja nousemasta korkealle hakutuloksissa.

Englannin kielellä tämä ilmiö tunnetaan paremmin nimellä Google sandbox. Google ei ole itse asiassa koskaan julkisesti myöntänyt sandboxin olemassaoloa, mutta ilmiö on silti olemassa ja aihetta on tutkittu paljonkin hakukoneoptimoinnin ammattilaisten toimesta.

Mikä on Google sandbox?

Google sandboxin voidaan sanoa olevan uusia sivustoja koskeva ilmiö. Sandbox tuskin on mikään uusia sivustoja koskettava itsenäinen algoritmi vaan osa Googlen laajempaa algoritmia, jonka tarkoituksena on tarjota käyttäjile mahdollisimman hyviä hakutuloksia.

Ilmiö on tietysti todella ärsyttävä uuden sivuston omistajan näkökulmasta kun suurella vaivalla laadittu sisältö ei vaan nouse hakutulosten ensimmäiselle sivulle. Kun ilmiötä taas tarkastelee Googlen näkökulmasta, niin syyt alkavat valjeta pian.

Pitämällä uudet ja vielä tuntemattomat sivustot poissa hakutulosten kärkipaikoilta, Google saa lisää aikaa arvioida sivustojen sisältöjä ja laatua. Tämä estää spämmääjiä ja muita pahantekijöitä täyttämästä Googlen hakutuloksia roskasivustoillaan.

Sivuston ikä

Sandbox ilmiö

0-2 kk

Alle kahden kuukauden ikäiselle sivustolle on hankala saada orgaanista liikennettä vaikka tekisi mitä.

2-4 kk

Tässä iässä sivusto alkaa saada kävijöitä orgaanisen liikenteen kautta ja saattaa nousta vähemmän kilpailluilla long tail -avainsanoilla korkeallekin hakutuloksissa.

4-6 kk

Jos sivulla on laadukasta sisältöä ja sinne on hankittu joitain linkkejäkin, niin suurinpiirtein 4-6 kk kohdalla alkaa yleensä näkyä selvää orgaanisen liikenteen kasvua.

6-12 kk

Jos Googlella on syötä luottaa sivustoon, niin tässä vaiheessa luottamus alkaa yleensä jo näkyä ja sandbox ilmiön vaikutukset haihtuvat pois ikuisiksi ajoiksi!

Uuden sivuston kävijämäärät orgaanisesta liikenteestä

Googlen sandbox ilmiöstä ja orgaanisen liikenteen hankkimisesta uudelle sivustolle löytyy paljon asiaa englanniksi. Kaksi hyvää artikkelia, joihin kannattaa tutustua ovat Ahrefsin juttu aiheesta ja Search Engine Journalin mielenkiintoinen tutkimus. 

Lisäsin alle myös kaksi case-esimerkkiä koskien sivustoja, joille olen tehnyt optimointia.

Case: Vaellusjaretkeily.com sisältö / affisivusto

kävijämäärät
  • Ensimmäinen sisältö julkaistu 27.11.2017
  • Sivuston orgaaninen liikenne on kasvanut hitaasti vaikka sisältöä on koko ajan lisätty
  • Orgaaninen liikenne on kunnolla lähtenyt kasvuun sivuston ollessa noin 7 kk ikäinen

Case: Sisäilma-alalla olevan yrityksen sivut

orgaaninen liikenne
  • Tämän sivuston kohdalla hyödynnettiin vanhentunutta domainia, jolla oli ennestään kohtuullisen hyvä linkkiprofiili
  • Sivusto julkaistiin sisältö valmiina ja sisältöä ei ole sen jälkeen lisätty
  • Orgaaninen liikenne lähti kasvuun jo yhden kuukauden kohdalla
  • Toinen selvä kasvupiikki tapahtui sivuston ollessa noin 4 kk iässä

Voiko sandbox ilmiöltä välttyä?

On olemassa vain yksi keino, jolla sanbox ilmiön voi periaatteessa välttää, olemassa olevan domainin (johon liittyy olemassa oleva sivusto) ostaminen. 

Ilmiön lievittämiseen on toisaalta olemassa useita toimivia keinoja, jotka kaikki nivoutuvat laadukkaan sisällön ja laadukkaiden linkkien ympärille. 

  • Osta vanhentunut domain, jolla on hyvä linkki- ja ankkuritekstiprofiili
  • Tuota paljon erittäin laadukasta sisältöä
  • Hanki laadukkaista linkkejä sivustollesi

Mikäli aiot perustaa uuden bisneksen ensi vuonna tai sinun pitää jostain muusta syystä pistää uusi sivusto pystyyn, mutta vasta myöhemmin tulevaisuudessa, niin kannattaa oikeasti harkita domainin ja hostingin hankkimista heti. 

Sinun kannattaa ostaa perustason webhotelli, johon asennat WordPressin ja teet kolme aiheeseen liittyvää artikkelia. Tämän jälkeen yksinkertaisesti "unohdat" sivuston ikääntymään ja kun joskus tulevaisuudessa alat oikeasti tehdä töitä kyseisen sivuston parissa, niin lähtökohdat orgaanisen liikenteen hankkimiseen ovat heti paljon paremmat!

  • Mikael
  • syyskuu 19, 2018

Kuka omistaa domainin? Näin selvität asian

Haluatko selvittää kuka omistaa domainin? Tässä artikkelissa näytän kuinka selvität verkkotunnuksen omistajatiedot nopeasti. Bonuksena näytän myös kuinka on mahdollista selvittää domainin omistajataho silloinkin kun domainin omistajatiedot ovat piilotetut maksullisen who is -suojauksen taakse.

Maatunnuksella kuten .fi varustetut verkkotunnuspäätteet

Suomalaisten .fi päätteisten verkkotunnusten omistajatiedot ovat aina julkisia. Voit tarkistaa  verkkotunnuksen omistajatiedot helposti Whois.com sivulla. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa on hs.fi domainin omistajatiedot. 

Omistajatiedoilla viitataan nimenomaan kohtaan Holder. Välittäjä eli registrar on useimmiten aivan eri taho kuin domainin omistaja. Joskus näkee kuitenkin tapauksia, joissa verkkotunnus on rekisteröity välittäjän nimiin. 

Periaatteessa myös .fi päätteinen verkkotunnus on mahdollista rekisteröidä käyttämällä keksittyjä omistajatietoja. Tälla tavoin toimimalla verkkotunnuksen rekisteröijä tosin ottaa aikamoisen riskin, sillä väärällä henkilöllisyydellä rekisteröidyn verkkotunnuksen voi myös menettää helposti.

Kansainväliset verkkotunnukset kuten .com, .net ja .info

Kansainvälisten ICANN:in verkkotunnuspäättteiden omistajatietoja voi yrittää selvittää esimerkiksi Whois.com sivulla. Mikäli domainin omistaja on hankkinut verkkotunnukselleen maksullisen who is -suojauksen, niin siinä tapauksessa verkkotunnuksen omistajatiedot eivät ole näkyvissä. 

Vaikka omistajatietoja ei löytyisikään who is -haulla, niin joskus tiedot saattavat löytyä kuitenkin itse verkkosivustolta esimerkiksi yhteystietoja -sivun alta. Alla olevassa kuvassa on esimerkki sivustosta, jonka who is -tiedot ovat piilotetut who is -suojauksen taakse.

Kuinka sitten selvitän domainin omistajatiedot? ”Yksinkertaista, rakas Watson”

Domainin omistajatietojen selvittämiseen on olemassa erilaisia epäsuoria keinoja. Esimerkiksi domainin linkkiprofiilia tarkastelemalla saattaa selvitä jotain. Tässä esimerkin tapauksessamme verkkotunnuksen todennäköisimmän omistajatahon saa kuitenkin helpoiten selville tarkastelemalla lähemmin sivustolla olevia mainoksia. Tällä en tarkoita affiliate linkkejä vaan Google AdSense -mainoksia. 

Jokaisella Google AdSense tilillä on yksilöllinen julkaisijatunnus muotoa ca-pub-xxx. Sivustolla käytettävän julkaisijatunnuksen saa selville kun klikkaa hiiren oikealla painikkeella View page source ja sen jälkeen avaa hakukentän Ctrl-F. Hakukenttään voi syöttää ca-pub, jolloin julkaisijatunnuksen löytää helposti sivun lähdekoodista.

Kun julkaisijatunnus on selvillä, niin sen jälkeen on aika avata sivusto nimeltään spyonweb.com. Syöttämällä AdSense ID:n hakukenttään on mahdollista löytää kaikki sivustot, jolla kyseinen julkaisijatunnus on käytössä. Mikäli joukossa on esimerkiksi .fi päätteisiä verkkotunnuksia, niin niiden kohdalla omistajatiedot ovat julkisia ja hyvin todennäköisesti kaikilla sivustoilla on yksi ja sama omistaja.

  • Mikael
  • elokuu 2, 2018

Googlen manuaalisen roskasivutoiminnon korjaaminen

Hankin joulukuussa itselleni uuden domainin ja tammikuun lopussa asensin WordPressin ja lisäsin sivuston Search Consoleen. Tiesin etukäteen, että kyseessä oli vanha domain jo jostain 90-luvulta saakka. Domain tulikin hankittua sen erittäin vahvan linkki- ja ankkuritekstiprofiilin vuoksi. Tutkin ennen domainin hankintaa mielestäni aika tarkkaan sivuston aikaisemman historian Wayback Machinen avulla, mutta en kuitenkaan tarpeeksi tarkkaan.

Pelkkä roskasisältö!

Sivuston Search Consoleen lisäyksen jälkeen tarkistin rutiininomaisesti juttuja ja manuaaliset toimenpiteet kohdassa oli ilmoitus pelkkä roskasisältö. Tässä kohtaa huolestuin jo oikeasti sillä tiesin, että manuaalinen toimenpide on vielä vakavampi juttu kuin Googlen algoritmiin perustuvat pandat ja pingviinit.

Kävin uudestaan tutkimassa domainin historiaa Wayback Machinen avulla ja sieltä löytyikin yksi tallenne, jossa näkyi hakkeroitu sivusto.

Manuaalinen toimenpide tarkoittaa, että Googlen työntekijä on havainnut sivustolla Googlen verkkovastaavien laatusääntöjen rikkomuksia. Googlen algoritmit löytävät valtaosan roskasisällöstä ja huonontavat sen sijoitusta automaattisesti. Työntekijät käyvät läpi lopun sisällön manuaalisesti ja merkitsevät sääntöjä rikkovat sivut. Merkittyjen sivujen sijoitusta voidaan huonontaa tai ne voidaan poistaa Googlen hakutuloksista kokonaan.

Ensimmäinen yritys saada manuaalinen toimenpide poistettua

Laitoin Search Consolen kautta uudelleenarviointipyynnön sivustostani, jossa vetosin siihen, että kyseessä on juuri hankkimani domain ja uusi WordPress asennus. Vastaus uudelleenarviontipyyntööni tuli nopeasti heti seuraavana päivänä ja tulos oli sivustollasi on edelleen vakava roskasisältöongelma. Tässä vaiheessa ajattelin, että näinköhän tämä oli tässä ja ehkä en pääse manuaalisesta toimenpiteestä eroon.

Toinen yritys ongelman korjaamiseksi

Googlen vastauksessa ensimmäiseen uudelleenarviointipyyntööni vedottiin siihen, että pelkästään uusi sivustoasennus ei riitä vaan sivustolla tulee olla riittävästi käyttäjille hyödyllistä uniikkia sisältöä. Sivusto ei todellakaan ollut mikään tyhjä WordPress asennnus kun laitoin uudelleenarviointipyynnön vaan ulkoasu oli kunnossa ja sivustolla oli kuitenkin yli tuhat sanaa uniikkia sisältöä.

Uutta uudelleenarviointipyyntöä varten lisäsin kuitenkin sisällön määrän noin kolminkertaiseksi. Lisäksi kirjoitin vielä huomattavasti yksityiskohtaisemman saatekirjeen, johon laitoin vielä liitteiksi laskun domainista ja webhotellista sekä kuvankaappaukset who is tiedoista ja Wayback Machinen kautta löytyneestä hakkerointitapauksesta.

Googlen vastaus uudelleenarviointipyyntöön tuli tälläkin kertaa hyvin nopeasti ja uudelleenarviointipyyntö hyväksytiin! Se mitä tästä kaikesta tuli opittua on, että aikaisemmin käytössä olleen domainin historia kannattaa tutkia todella tarkkaan varsinkin jos maksaa siitä yhtään enemmän rahaa. Lisäksi Googlen toiminnasta jäi lopulta erittäin hyvä mieli ja selväksi kävi, että ongelmat ja niiden ratkaisut kannattaaa dokumentoida mahdollisimman hyvin sillä se edesauttaa ja nopeuttaa uudelleenarviointipyynnön käsittelyä.

  • Mikael
  • helmikuu 9, 2018
>