Kuka omistaa domainin? Näin selvität asian

Haluatko selvittää kuka omistaa domainin? Tässä artikkelissa näytän kuinka selvität verkkotunnuksen omistajatiedot nopeasti. Bonuksena näytän myös kuinka on mahdollista selvittää domainin omistajataho silloinkin kun domainin omistajatiedot ovat piilotetut maksullisen who is -suojauksen taakse.

Maatunnuksella kuten .fi varustetut verkkotunnuspäätteet

Suomalaisten .fi päätteisten verkkotunnusten omistajatiedot ovat aina julkisia. Voit tarkistaa  verkkotunnuksen omistajatiedot helposti Whois.com sivulla. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa on hs.fi domainin omistajatiedot. 

Omistajatiedoilla viitataan nimenomaan kohtaan Holder. Välittäjä eli registrar on useimmiten aivan eri taho kuin domainin omistaja. Joskus näkee kuitenkin tapauksia, joissa verkkotunnus on rekisteröity välittäjän nimiin. 

Periaatteessa myös .fi päätteinen verkkotunnus on mahdollista rekisteröidä käyttämällä keksittyjä omistajatietoja. Tälla tavoin toimimalla verkkotunnuksen rekisteröijä tosin ottaa aikamoisen riskin, sillä väärällä henkilöllisyydellä rekisteröidyn verkkotunnuksen voi myös menettää helposti.

Kansainväliset verkkotunnukset kuten .com, .net ja .info

Kansainvälisten ICANN:in verkkotunnuspäättteiden omistajatietoja voi yrittää selvittää esimerkiksi Whois.com sivulla. Mikäli domainin omistaja on hankkinut verkkotunnukselleen maksullisen who is -suojauksen, niin siinä tapauksessa verkkotunnuksen omistajatiedot eivät ole näkyvissä. 

Vaikka omistajatietoja ei löytyisikään who is -haulla, niin joskus tiedot saattavat löytyä kuitenkin itse verkkosivustolta esimerkiksi yhteystietoja -sivun alta. Alla olevassa kuvassa on esimerkki sivustosta, jonka who is -tiedot ovat piilotetut who is -suojauksen taakse.

Kuinka sitten selvitän domainin omistajatiedot? ”Yksinkertaista, rakas Watson”

Domainin omistajatietojen selvittämiseen on olemassa erilaisia epäsuoria keinoja. Esimerkiksi domainin linkkiprofiilia tarkastelemalla saattaa selvitä jotain. Tässä esimerkin tapauksessamme verkkotunnuksen todennäköisimmän omistajatahon saa kuitenkin helpoiten selville tarkastelemalla lähemmin sivustolla olevia mainoksia. Tällä en tarkoita affiliate linkkejä vaan Google AdSense -mainoksia. 

Jokaisella Google AdSense tilillä on yksilöllinen julkaisijatunnus muotoa ca-pub-xxx. Sivustolla käytettävän julkaisijatunnuksen saa selville kun klikkaa hiiren oikealla painikkeella View page source ja sen jälkeen avaa hakukentän Ctrl-F. Hakukenttään voi syöttää ca-pub, jolloin julkaisijatunnuksen löytää helposti sivun lähdekoodista.

Kun julkaisijatunnus on selvillä, niin sen jälkeen on aika avata sivusto nimeltään spyonweb.com. Syöttämällä AdSense ID:n hakukenttään on mahdollista löytää kaikki sivustot, jolla kyseinen julkaisijatunnus on käytössä. Mikäli joukossa on esimerkiksi .fi päätteisiä verkkotunnuksia, niin niiden kohdalla omistajatiedot ovat julkisia ja hyvin todennäköisesti kaikilla sivustoilla on yksi ja sama omistaja.

Googlen manuaalisen roskasivutoiminnon korjaaminen

Hankin joulukuussa itselleni uuden domainin ja tammikuun lopussa asensin WordPressin ja lisäsin sivuston Search Consoleen. Tiesin etukäteen, että kyseessä oli vanha domain jo jostain 90-luvulta saakka. Domain tulikin hankittua sen erittäin vahvan linkki- ja ankkuritekstiprofiilin vuoksi. Tutkin ennen domainin hankintaa mielestäni aika tarkkaan sivuston aikaisemman historian Wayback Machinen avulla, mutta en kuitenkaan tarpeeksi tarkkaan.

Pelkkä roskasisältö!

Sivuston Search Consoleen lisäyksen jälkeen tarkistin rutiininomaisesti juttuja ja manuaaliset toimenpiteet kohdassa oli ilmoitus pelkkä roskasisältö. Tässä kohtaa huolestuin jo oikeasti sillä tiesin, että manuaalinen toimenpide on vielä vakavampi juttu kuin Googlen algoritmiin perustuvat pandat ja pingviinit.

Kävin uudestaan tutkimassa domainin historiaa Wayback Machinen avulla ja sieltä löytyikin yksi tallenne, jossa näkyi hakkeroitu sivusto.

Manuaalinen toimenpide tarkoittaa, että Googlen työntekijä on havainnut sivustolla Googlen verkkovastaavien laatusääntöjen rikkomuksia. Googlen algoritmit löytävät valtaosan roskasisällöstä ja huonontavat sen sijoitusta automaattisesti. Työntekijät käyvät läpi lopun sisällön manuaalisesti ja merkitsevät sääntöjä rikkovat sivut. Merkittyjen sivujen sijoitusta voidaan huonontaa tai ne voidaan poistaa Googlen hakutuloksista kokonaan.

Ensimmäinen yritys saada manuaalinen toimenpide poistettua

Laitoin Search Consolen kautta uudelleenarviointipyynnön sivustostani, jossa vetosin siihen, että kyseessä on juuri hankkimani domain ja uusi WordPress asennus. Vastaus uudelleenarviontipyyntööni tuli nopeasti heti seuraavana päivänä ja tulos oli sivustollasi on edelleen vakava roskasisältöongelma. Tässä vaiheessa ajattelin, että näinköhän tämä oli tässä ja ehkä en pääse manuaalisesta toimenpiteestä eroon.

Toinen yritys ongelman korjaamiseksi

Googlen vastauksessa ensimmäiseen uudelleenarviointipyyntööni vedottiin siihen, että pelkästään uusi sivustoasennus ei riitä vaan sivustolla tulee olla riittävästi käyttäjille hyödyllistä uniikkia sisältöä. Sivusto ei todellakaan ollut mikään tyhjä WordPress asennnus kun laitoin uudelleenarviointipyynnön vaan ulkoasu oli kunnossa ja sivustolla oli kuitenkin yli tuhat sanaa uniikkia sisältöä.

Uutta uudelleenarviointipyyntöä varten lisäsin kuitenkin sisällön määrän noin kolminkertaiseksi. Lisäksi kirjoitin vielä huomattavasti yksityiskohtaisemman saatekirjeen, johon laitoin vielä liitteiksi laskun domainista ja webhotellista sekä kuvankaappaukset who is tiedoista ja Wayback Machinen kautta löytyneestä hakkerointitapauksesta.

Googlen vastaus uudelleenarviointipyyntöön tuli tälläkin kertaa hyvin nopeasti ja uudelleenarviointipyyntö hyväksytiin! Se mitä tästä kaikesta tuli opittua on, että aikaisemmin käytössä olleen domainin historia kannattaa tutkia todella tarkkaan varsinkin jos maksaa siitä yhtään enemmän rahaa. Lisäksi Googlen toiminnasta jäi lopulta erittäin hyvä mieli ja selväksi kävi, että ongelmat ja niiden ratkaisut kannattaaa dokumentoida mahdollisimman hyvin sillä se edesauttaa ja nopeuttaa uudelleenarviointipyynnön käsittelyä.